Broadway Market

Lontoo on täynnä erilaisia markkinoita, ja jokaisella asuinalueella on oma kadunpätkänsä jonne torikauppiaat kokoontuvat joko kerran viikossa tai peräti joka päivä. Jokainen on kuullut Portobellosta ja Boroughsta, mutta Itä-Lontoon Hackneyssä sijaitseva Broadway on ehkä vielä jossain määrin turisteille tuntemattomampi.

Hackney on äärimmäisen gentrifikoitunut alue, entinen työläisten kaupunginosa jossa suurin osa ihmisistä asuu kaupungin vuokra-asunnoissa ja nuorukaiset jengiytyivät pimeissä kadunkulmissa. Nykyään tilanne on toinen. Hipsterit ovat vallanneet entiset pubit trendikkäiksi kahviloiksi ja asuntojen hinnat ovat niin korkealla että edes Cityssä työskentelevällä lapsettomalla pariskunnalla ei ole varaa ostaa ränsistynyttä kaksiota remontoitavakseen.

Lontoossa on tällä hetkellä asuntojen hinnat sillä tasolla että mielenkiinnolla odotan mitä se tekee asuinalueille. Tätä menoa Tottenhamista tulee se uusi trendialue (en ole käynyt siellä ikuisuuksiin joten joku tietävämpi kertokaa minulle miltä siellä nykypäivänä näyttää).

Mutta tarkoitukseni ei ollut katkerana puhista Lontoon asuntomarkkinoista, vaan kertoa lempimarkkinoistani.

Broadway markkinat on täydellinen paikka silloin kun sokerihammasta kolottaa tai tekee mieli olla hiukan tiedostavampi luomukokki. Markkinoilta löytyy varmaankin sata eri brownies-laatua ja mitä maistuvampia kakkuja. Makkarat ja munat saa luomuna ja leipätuotteita luolamiesdiettiin sopivana. Toisaalta itse markkinkadun pysyvimmissä reunarakennelmissa huomaa vielä sitä vanhempaa Hackneyä. Löytyy esimerkiksi 'eel and mash'-ravintola, josta saa perinteisen ankerias ja perunamuussi annoksen.

Voit myös nähdä livenä kuinka perinteinen turkkilaisruoka valmistuu silmiesi alla.

Muistinpa myös että tasan vuosi sitten tein videon jossa vilahtaa Broadway Market. Sopii siis täydellisesti tähän postaukseen. 

//

Broadway Market is one of my favourite markets in London. It is unfortunately nowadays almost as busy as Borough Market, but at least it still feels like there is more local people and not just tourists. The Hackney locals today do however probably look slightly different than a few decades ago. From what I've heard, Hackney used to be pretty rough, but now it is such a cool hipster mecca. And the house prices in that area! Who can afford to live there anymore? Gentrification is a funny phenomena. At least you can still see a glimpse from the past in the form of an eel, pie and mash joint next to the organic, gluten and sugar free paleo biscuit stands.

Not that I can complain though. The foods and sweets they sell at Broadway Market is the reason I go. I need my brownies organic and dairy free. And there's a Danish stall with perfect rye bread.

No onkos tullut keeesä

Olin jotenkin ihan unohtanut että Lontoossa on turha toivoa talvista joulukuuta, mutta onko täällä aina ollut tällaiset lämpötilat joulukuussa? Tai ehkä olen näin aikuisella iällä vihdoin oppinut pukeutumaan pehmoisesti. 

En kyllä yhtään harmistu, sillä tänä vuonna otin vihdoin ihan kunnon joululoman ja sitä varten on äärimmäisen tärkeää että Lontoon lentokentät pysyy lumivapaina, sillä alkuviikon Tanskan työmatkan jälkeen alkaa lomamatkat. Oon viimeiset seitsemän päivää jännittänyt saanko viisumin, ja tänään se vihdoin useamman lähetystövierailun jälkeen vahvistui että ensi viikolla kesä talven keskellä on entistä todellisempi, nimittäin sitä vietetään Päiväntasaajan Guineassa! En edes yritä sanoin kuvailla kuinka innoissani olen tästä reissusta.

Ja koska kaipaan jännitystä elämään päivittäisinä annoksina, päätin myös ostaa lennot Suomeen samalle päivälle kun palaamme Afrikasta. (Jos palaamme, sillä jostain syystä viisumissa on merkintä entry 1, exit -. Sarjassamme "kuinka kirjoitusvirhe muutti elämäni lopullisesti".)

Joulunalusviikot on kiireisiä muidenkin kuin tonttujen toimistolla, mutta viikonloppuina ollaan taas ehditty rentotutua Itä-Lontoon kujilla kuljeskellen.

Säännöt ei koske heitä keillä on kaara kuin karkki.

Stressaantuukohan lampaat jos ne joutuu asumaan suurkaupungin keskellä? Näin neljän vuodenkaan jälkeen en ole vielä oikein ymmärtänyt kaupunkifarmien tarkoitusta. Tai ehkä olen vain kateellinen koska toi lammas saa asua Lontoon kalleimmilla tonteilla ja silti sillä on enemmän elintilaa kun mulla. Ja onhan se ihan kiva että paljasjalkaiset lontoolaislapset näkevät että miltä se pihvi näytti ennen kuin siitä tuli pop-up kahvilan trendikkäin purilainen.

Purilaisista puheenolleen, olen aika ylpeä siitä että olen onnistunut tulemaan melkein täysin kasvissyöjäksi 28-vuoden päivittäisen lihansyönnin jälkeen! Firman pikkujouluissa ratkesin tosin kanapeehen jonka sisään oli piilotettu kananmaksaylläri. Koko illan aikana ei tarjoiltu mitään muuta kuin salamipizzaa, hampurilaisia ja sormiruokaa joka oli aina joko juustoisen kermaisaa tai äärimmäisen lihaisaa. Pitkän työpäivän jälkeen erittäin nälkäinen laktoosi-intolerantikko joutui päätymään siihen lihaisaan vaihtoehtoon.

Mutta ei mulla tässä muuta kerrottavaa toistaiseksi. Yritelkää totutella näihin kännykkäkuviin, ulkona on niin harmaata että valokuvaamiseen keskittyminen olisi täyttä ajanhukkaa.

Lontoo marssi maapallon puolesta

Blogi on elellyt hiukan rauhallisia aikoja useampia kuukausia, ja siihen on monenlaisia syitä joista en tosin itsekään kaikkia taida tietää. 

Mutta yksi syy on ainakin se, että olen hiukan turhautunut. En tosin osaa sitäkään sanoiksi pukea. 

Haluaisin silloin tällöin tuoda esille jotain muutakin kuin turhanpäiväistä turistihöpinää, mutta sitten en saakaan sitä sanoiksi. Haluaisin esimerkiksi puhua vaikka ilmastonmuutoksesta. Mutta olisiko se matkabloggaajana tekopyhää?

Oli tai ei, niin kävely kymmenien tuhansien kanssa Lontoon keskustan katuja pitkin oli ainakin kokemus joka sai uskomaan että en ole ainoa joka asiaa ajattelee.

melting-globe-climate-march
lontoon-ilmastomarssi
london-climate-march-2015

Sometimes I feel like writing about something more important, something with more substance to it. But I find it difficult to put some things into words.

I'll keep on walking while waiting for those words to come.