Jos leikkis turistia ni unohtais ettei oo turisti?

Älkää tehkö sitä virhettä että ostatte macaron-leivoksia Borough Marketilta. Tai voi olla että teillä käy parempi tuuri kun mulla ettekä saakaan viikon vanhoja korppuja riistohinnalla.

Mutta leipä oli erittäin hyvää, ostin ton vasemmalta katsottuna neljännen. (Kiinnosti teitä varmasti!)

Tähän mestaan jonotettiin joku ikuisuus.

Eli sieltä kai saa ihan hyviä täytesämpylöitä.

Mut mulla ei ollu nälkä ja sit ne ihmetteli miks me tilataan vaan yks ja sit ne aatteli et me jaetaan ja sithän noi kaikki punapaitaset juoksi paikalle, osoitti sormella ja alko lauleskelemaan "sharers, sharers". Ei siis kannata paljastaa niille että aikoo jakaa.

Tosin me ei kyl edes jaettu. Se söi sen ihan yksin.

Sit mä halusin kävellä Millenium-sillalla, koska kaikissa leffoissa ja tv-ohjelmissa ne aina kävelee Millenium-sillalla.

Mut sit se kokemus ei ollutkaan ihan niin romanttinen ku olin ajatellu ku siel sillalla käveli joku miljoona turistia ja lisäks jotain karvasia otuksia.

Sen jälkeen alkokin jo vähän väsyttää joten pyhän paulin asemalta kotiin. Edellisenä iltana peruspankkiriinpoikakanssaopiskelijakaksoset oli herrasmiehinä tarjonnu koko illan kaikille kurssitovereilleen klubilla Chelseassa. Mä vaan mietin et vitsi niillä oli varmaan joka vuos makeet synttärikutsut pienenä! Oli onnekkaita ne sveitsiläisen yksityiskoulun luokkakaverit jotka kutsun sai, ei varmaan ollu juhlien kohokohtana juustopurilaisen paisto mäkkärin keittiössä.