Viikon recap - Uupunut mutta onnellinen

Mikäköhän siinä on että kun on ensin koko viikon odottanut perjantaita ihan vain sen takia että pääsee nukkumaan, ja vaikka viikon joka ikisenä aamuna on herännyt niin väsyneenä että aamutoimet tuntuu kidutukselta (paitsi se kahvikuppi ♥), niin silti kun se perjantai saapuu mä valvon aamuyöhön...

Tää viikko meni kyllä taas ihan älyttömän nopeasti. Ja tän viikon aikana oon ollut erittäin vaihtelevasti rakastunut ja vihastunut Lontooseen ja tähän elämäntyyliin. Lopulta positiiviset fiilikset onneks voitti aika täysillä.

Sunnuntaina saavuin Suomesta takasin ja tein Gatwickilla pikku mokan. Olin olevinani niin pro-reissaaja että menin juna-asemalla suoraan vaan aikatauluja tutkimatta ostamaan masiinasta lipun London Bridgelle. Sitten kun siirryin laiturille niin huomasin että se juna ei pysähdykään London Bridgellä. Menin katsomaan koko päivän aikatauluja ja huomasin että ilmeisesti sunnuntaisin ei pääse Gatwickiltä junalla London Bridgelle ollenkaan. Fail. Mutta koska en kehdannut vinguttaa amexia tuplana, enkä toisaalta halunnut tuhlata omiakaan pennosia tällaseen tyhmyyteen, niin päätin sitten jatkaa samalla lipulla pokkana Farringdoniin. Käytännössähän se on aika pitkälti ihan samanarvonen matka. Ja mikä tuuri. Farringdonilla oli portit auki kuin taivaanlahjana eikä lipuntarkastajia mailla halmeilla. Success.

Ja mikä ihana perinteinen taksikuski. Heilautin Farringdonilta itselleni black cabiin kuin Carrie keltaisen vastaavan konsanaan ja kerroin osoitteeni kuskille. Jolla ei ollut aavistustakaan missä kyseinen katu sijaitsi! Siinähän se sitten nappas lasit nenälle ja kaivoi esille vanhan kulmista kuluneen London A-Z karttakirjan ja alkoi pläräämään sitä läpi samalla sujuvasti Lontoon katuja sukkuloidessaan. Hyvin se lopulta löysi perille vaikka jouduin hiukan avittamaan ettei mentäisi yksisuuntaisia vääriin suuntiin. "I've been driving the taxi in London for more than 30 years and I've never been on this street!" Tippasin.

No maanantaiaamuna myöhästyinkin sitten töistä. Fail. Muuta en maanantaista muistakaan. Taisi vähän väsyttää. Tulin kuitenkin hyvälle tuulelle kun näin taas parin päivän tauon jälkeen työkavereita. Ne on ihan huipputyyppejä! Success.

Ja tiistaina fiilikset vaan parani koska meillä oli softball-peli joka jo sinänsä on piristävää koska sen tapahtumapaikka on iki-ihana Regent's park ja tämäkin tapahtuu duuniporukalla, mutta lisäks me vielä voitettiin! Success. Eikä mun tarvinnu tällä kerralla edes hävetä huteja ja yrittää selitellä että suomalaisessa pesäpallossa sitä palloa ei pommiteta sulle jostain kaukaa edestä... Mutta ylipäätään se että voi ihan vaan casually mennä duunipäivän jälkeen työkavereiden kanssa pallottelemaan sellaseen paikkaan ku Regent's Park on jotenkin todella päräyttävää. Ne arkiset asiat ei niin arkisissa ympäristöissä. Tai ehkä nimenomaan se että joistain kohteista tulee arkisia. Se on mun mielestä ihanaa.

 photo toukoasu5041_zps0c5a6c66.jpg

Niin ja tällä viikolla se vuokranantajakin sitten ilmoitti että haluaa korottaa vuokraa. Ei olla vielä vastattu mitään. Kärvistelköön ihan viimeiseen päivään asti ennen ku me kerrotaan sille hyväksytäänkö vai lähdetäänkö lätkimään. Voin kyllä kertoa että ei hirveesti huvittais alkaa metsästää uuttaa kämppää...

Keskiviikko. Torstai. Perjantai. Töissä. Töissä. Töissä. En ehtiny mennä ostamaan juhlamekkoa huomisille synttäreille. Tai edes sitä synttärilahjaa. Tai ruokaa jääkaappiin. Fail. Tilasin sentään netistä. Ja onneks tajusin duunissa tänään varttia vaille kasi että pitäis varmaan juosta himaan koska se Tescon ruokakuljetus on tulossa kasilta! Ehdin! Success. Ja sit tajusin että unohdin ruokaa toimiston jääkaappiin. Fail. Ja koska vihaan ruoan tuhlaamista niin mun oli pakko soittaa duunikaverille joka oli vielä töissä että syö se kanapatonki sieltä jääkaapista. Pelastin kaverin nälältä. Success.

 photo maanantaiduuniasu_zpsa1ee2a0c.jpg
Puhelutilannetta ei muuten lavastettu. Joku soitti ihan oikeasti. Ja noi tennarit on ihan tarkotuksella osa tota asua. Mulla on korkkarit duunissa ja kävelen sinne ja sieltä mukavissa kengissä. Enkä oo muuten ainoo! Lenkkarit ja puku on Lontoon aamuruuhkassa aika perusnäky.

Tällanen asukokonaisuus ja ulkomuoto on mulle aika yleinen duunilook. Oon aamulla väsyny enkä jaksa laittaa hiuksia tai meikata, joten vedän vaan tumman puvun päälle että voin feikata näyttäväni asialliselta. Joo ei ihan toimi. Mutta enpähän ainakaan riko mitään pukukoodeja. Kateellisena katon joskus naisia jotka on brokereita. Ne on aina ihan viimesen päälle laittautuneita. Tosin kai niiden on pakko olla duuninsa takia, mut en mä tajuu miten ne ehtii pitää ittensä sennäkösinä!

 photo toukoasu5026_zpsa3cfa52c.jpg
Takki ja puku: Zara // Pusero: Asos //Laukku: Longchamp // Kengät: Adidas

Ei kellään sattuis olemaan mitään hyviä vinkkejä siihen kuinka näyttää fiksulta duunissa myös niinä vähän kiireisimpinä viikkoina...?

Ei tarvi kuitenkaan muistuttaa juurikasvun värjäämisestä. Se on ollut to do-listalla jo jonkin aikaa mutta en oo ehtiny saanu aikaseks soittaa Annalle...