Voi vuokra sentään

Jos olet äärimmäisen hyvällä tuulella juuri nyt niin ei ehkä kannata lukea tätä. Koska mua ärsyttää tänään ihan kaikki.

Joo meillä ei oo juhannusta, mutta se nyt ei sinänsä haittaa. Mua ärsyttää sen takia kun vuokranantaja nosti vuokraa. Siitä on itseasiassa kaiken lisäks todella tyhmää ärsyyntyä koska se on ihan itsestäänselvyys että vuokra nousee kerran vuodessa. Ärsyttää silti.

Kiusasin itseäni vähän lisää ja selvitin mitä saisin tällä hinnalla Helsingissä. 75-neliöisen kolmion parvekkeella Eirasta. Tai 82,5-neliöisen kolmion Bulevardilta Ekberg-leipomon yläkerrasta.

Ja arvatkaa vaan oliko joku napostellu tänään duunissa vahingossa mun safkat. Eli jouduin lähtee ostamaan lounasta. Ostin sitä samaa pastaa mitä aina ostan jos oon unohtanu tilata lounaan. No tänään ne oli sitten jostain syystä lisänny siihen chiliä! Jäipähän siitä illallinen Adelle.

ted baker shortsit

Töiden jälkeen menin tapaamaan ystävääni tarkoituksena viedä hänelle valokuvia muistitikulla. Käveltyäni Bankin metroasemalle huomasin että mulla oli mukana ihan väärä muistitikku. Jotta koko reissu ei olis jääny ihan turhaks ni mentiin sitten House of Fraserille. Mun olis ihan pakko saada uus kauluspaita ku yks unohtu Suomeen ja sitä toista en oo vieläkään jaksanu silittää ja oon kyllästynyt röyhelö- ja rusettipaitoihin. Eihän sieltä mitään paitaa löytynyt, mutta shortsit kylläkin. Sellaset kirkkaat kuviolliset ihanat Ted Bakerit. Sellaset joita ei todellakaan voi laittaa töihin. Tuolla ne nyt juhlii juhannusta yksin kaapissa odottaen kesälomaa. Mun on nyt siis varmaan ihan pakko silittää se kauluspaita ettei tarvi mennä huomenna alasti töihin. Tosin voisin kyllä vedota jotenkin juhannukseen ja kaikki varmasti uskois että se on perinteinen suomalainen juhannustraditio. Harmi vaan että en oo ainoo suomalainen meidän toimistolla. Vähän hankalampi esittää toi tarina jos kaikilla muilla pohjoismaalaisilla on vaatteet päällä.

ted baker shorts



oyster suojus

Yritin tällä viikolla ottaa myös askeleen aikuisuuteen heittämällä pois mun vanhan ja rispaantuneen King's Collegen Oyster-kortin suojuksen. Siirsin oysterin uuteen duunista saatuun, oikein työpaikan logolla varusteltuun, koteloon. Mutta se näytti niin yksinäiseltä siinä että mun oli pakko antaa vanhan opiskelijakortin vielä jatkaa mukana roikkumista. Ehkä mä en oo sittenkään ihan vielä valmis luopumaan mun nuoruudesta.

opiskelijaoyster

Mutta mitä siitä luopumaan. Jos jostain tykkää niin ei sitä kannata pois antaa.



Turha stressaa, oon ollu kakskakkonen jo muutaman vuoden joten kyllä tässä vielä menee pari lisää.