Lokasu II ja Redchurch Streetin kahvilat

Heräsin aamulla ihanaan auringonpaisteeseen ja tajutessani että viimeisetkin kahvin suodatinpaperit oli loppu, tulin siihen tulokseen että nämä kaksi asiaa yhdessä loivat täydellisen tekosyyn lähteä ulos aamupalalle. Meidän alueella on aamiaskahviloita enemmän kun kiinalaisravintoloita Leicester Squaren pohjoispuolella, mutta oon pakottanut itseni elämään niin tiukalla budjetilla tässä viimeisen puoli vuotta että mun lauantaiaamun herkuttelut on sisältänyt viime aikoina ainoastaan kaurapuuroa suodatinsumpilla.

Suunnitelmana oli suunnata Redchurch Streetille, josta löytyy huipputarjonta mukavia kahviloita ja putiikkeja. Ensimmäisenä tsekattiin Franze and Evans, mutta se oli liian täynnä. Jatkettiin siis eteenpäin ja bongasin samalla että Klaus Haapaniemi on avannut kyseiselle kadulle liikkeen. Tai voi olla että se on siinä ollut jo pidemmän aikaa, en oo nimittäin tällä kadulla hetkeen kävellyt vaikka ihan nurkan takana asunkin. Numeron 45 kohdalla pysähdyttiin uudestaan ja se olikin täydellinen stoppi - Maison Trois Garcons. Edellisen kerran kun tässä kohdassa pyörin niin samainen kulmaus oli antiikkiliike. Nyt siinä oli aivan ihana kahvila. Josta kyllä pystyi edelleen ostamaan antiikkia ja muuta vastaavaa lahjatavaraa. Itseasiassa kaikki liikkeessä näkyvä sälä tuoleja ja pöytiä myöten oli ostettavissa. Myytvänä oli myös FinnCrisp-hapankorppuja ja Felixin säilykkeitä. Oon ihan varma että joku niistä kahvilanpitäjistä on suomalainen. Tarjoilija oli kyllä ruotsalainen. 

redchurch street maison trois garcons

redchurch street

redchurch street maison trois garcon kahvila

Ade söi kananmuna-pekonitäytteisen croissantin ja quichen, mä otin laten ja myslibrownien. Voin suositella. Törkeen hyviä kaikki. A oli tosin sitä mieltä että odotusaika oli naurettavan pitkä ottaen huomioon että nää safkat oli siinä tiskillä jo valmiina ja ne piti vaan lämmittää. Mutta Aden odottamisen ja jonottamisen sietokyky on niin minimaalinen, että sen mielestä Mäkkärissäkin pitäis varmaan saada ruoka nopeammin. Ei siinä siis todellisuudessa kestänyt kauaa.

britannika belstaff nahkatakki mhann nahkalaukku

Kotoa lähtiessä olin huomaavinani pientä pelonsekaista kauhua seuralaiseni silmissä kun pakkasin kameran mukaan. Ei kai taas. Asukuvia! *oksennusrefleksi* Jotta en täysin tuhoaisi parisuhdettani, ajattelin helpottaa poikaystävän taakkaa nappaamalla kuvan rakkaasta Belstaffistani jo kahvilassa. Better than nothing, ajattelin, enkä maininnut mitään mahdollisista asukuvista.

shoredicth colourful house

art is trash shoreditch

Aamiasen (joka tapahtui kyllä ennemminkin lounasaikaan) jälkeen suunnattiin Spitalfieldsille, sillä kummatkin meistä oli kipeästi uusien kenkien tarpeessa. Paras kenkäkauppa sielläpäin on muuten Author. Varsinkin jos tykkää herrainkengistä ja kivoista nahkanilkkureista. Authorin jälkeen mentiin vielä tsekkaamaan tuo erittäin kohtalokas kulmaus Old Truman Breweryn kohdilla, josta aikoinaan löysin tämän tänäänkin päällä olleen nahkatakin jonka hinta oli 50 prosentin alennuksen jälkeenkin suolaisempi kuin Kuollutmeri.

sample sales spitalfields

spitalfields sample sale corner

Tälläkin kertaa löytyi oikein kivat Miu Miun kengät ja Jimmy Choon saappaat joiden hankinta alle puoleen hintaan olisi varmasti ollut pikemminkin investointi kuin tuhlaus, mutta valitettavasti onneksi mun likviditeetti tässä vaiheessa kuukautta on olematon, joten ne jäi hankkimatta. Vinkkinä täälläpäin pyöriville, tossa kulmauksessa on yleensä melkein joka viikonloppu joku sample sale, mutta ne ei oo aina saman järjestäjän ja samojen merkkejen tuotteita. Ihan tuurista kiinni osutko kohdalle oikeaan aikaan. Joskus siinä on sellanen sample sale jonne joutuu maksamaan punnan tai kaks että pääsee sisään, mutta ne on yleensä just ne paskimmat. Kerää varmaan tulonsa nimenomaan sillä sisäänpääsymaksulla...

brick lane britannika outfit 1

Kotinurkkien lähestyessä uskalsin ehdottaa pikaista asukuvaussessiota. Johon A ystävällisen vastahakoisesti jopa suostui! Ja alkoi räpsimään samantien kun sai kameran käteensä. Tosta hetkestä kun annoin kameran ja siirryin seinän viereen on myös viisi kuvaa. Lopulta kun vihdoin pääsin poseerausvaiheeseen, niin eiköhän siihen tupsahtanu jostain kulman takaa japanilainen turisti. ...joka päätti myös alkaa kuvaamaan mua! Se meni ihan pokkana siihen Aden viereen ja räpsäytti aina kaks kuvaa Aden yhtä kuvaa vastaan. Vaikka Ade ei ole mikään mustasukkainen poikaystävä, niin yks asia mitä se ei siedä on se että miehet tuijottaa mua. (Ja outoa kyllä sellasia tilanteita tulee Lontoossa vastaan yllättävän usein. Niinäkin päivinä kun naama näyttää yhtä näpsäkältä kun naapurin mopsilla. Se on varmaan tää blondius. ...tai sitten juurikin se mopsius.) Ei siis ollut yllätys että Adea otti hiukan afroon se että joku alkoi valokuvaamaan mua, joten päätin että nyt pitää liikkua eteenpäin ja nopeasti. 

redchurch street britannika 026

redchurch street britannika 028

Muutama kuva ehdittiin kuitenkin saamaan. Tosin sillä japanilaisella oli niin valtava ja ammattimainen järkkäri että olis melkein tehny mieli mennä pyytää siltä niitä kuvia...

brick lane britannika outfit 2
Takki: Belstaff // Farkkupaita: Qed London // Kollarit: BikBok // Pipo: Isältä pöllitty // Kengät: Piti heittää roskiin jo viime vuonna

Oli kyllä mukava lauantain alku. Nyt alan tositoimiin muuttohommien valmistelussa ja alan vihdoinkin listaamaan kamoja ebayhin. Jos tätä lukee joku lontoolainen joka on ruokapöydän tarpeessa ni nyt olis tarjolla. Sänkykin löytyy. Tai no itseasiassa en oo vieläkään päättänyt otanko sängyn mukaan vai myynkö sen. King-size yhdelle hengelle on ehkä vähän liiottelua vaikka äxänä mielellään nukunkin. Niin ja suomalainen ostaja saa kahvit kaupan päälle. Lisäksi heitän ehkä muuten myyntiin esim. tämän Zaran puvun, joten saa ilmotella jos kiinnostaa!