Outfit // Maanantaimummo

Nyt on asukuvien osalta vihdoin kaksi asiaa kohdillaan. Kämppis on kotona ja auringonvaloa riittää paljon pidemmälle iltaan kuin pari viikkoa sitten. Ajattelin vihdoin pääseväni ikuistamaan erittäin realistisen toimistoasun juuri sellaisena kun se vielä työpäivän päätteeksi päälläni on. Lähdin toimistolta tasan seitsemältä ja myhäilin tyytyväisenä valon määrää. Kotiinpäin kävellessäni tajusin että siinä missä minä otin askeleen, tiputti aurinko itseään tuuman verran. Puolivälissä matkaa ihastelin kuinka auringonsäteet osuivat upeasti kaduille ja loivat kuvauksellisia valoilmiöitä kapeille kujille. Täydellinen ilta-aurinko! Siinä vaiheessa kun saavuin kotiin ja nappasin kameran kuvaajineen messiin, oli horisontti imaissut koko pirun palluran.

toimistoasu1

No tuskin tätä kiireisen päivän pilaamaa nassukkaa olisi mitkään valoilmiöt pelastaneet. Asukin kertoo korkeintaan siitä että aamulla torkutettiin ainakin tunnilla. Blogi taitaa elää jonkinlaista inhorealismin aikakautta. Ehkä tuo edessä häämöttävä loma tekee taikojaan ja blogi kokee loistokkaan renessanssin reilun viikon päästä. Sitä odotellessa voin muuten varotella että keskiaika tässä välissä voi olla suhteellisen pimeä, aion nimittäin jättää läppärin kotiin!

toimistoasu 040

Mutta takaisin tarkoitukseen, eli asukuvaukseen. Mä olen ihan oikeesti valehtelematta suunnitellut että parannan mun työpukeutumistyyliä sillä että pakotan itseni (tai siis sen kuka nyt sattuu olemaan saatavilla) ottamaan mun työasuista kuvia, jotta jonain päivänä näkisin todellisuuden. Ja ottaisin itseäni lopulta niskasta kiinni, shoppailisin fiksusti ja näyttäisin vakavasti otettavalta mutta nuorekkaan tyylikkäältä aikuiselta töissä. Helpommin sanottu kun tehty.

toimistoasu 047

Toisaalta mulla on usein hyviä ideoita mutta toteutus ei vaan tunnu koskaan onnistuvan. Aamulla kaikki on vaan aina niin paljon vaikeampaa ja lopulta vedän päälleni ensimmäisenä eteen osuvat suht puhtaat vaatevaihtoehdot. Eli suorat housut ja neuleen. Jos housut on mustat niin neule on vaalea ja päinvastoin. Niinä päivinä kun pitää olla skarppina puen puvun.

As simple as that.

toimistoasu 048

Mutta jotain on tehtävä. Uskon vakaasti että nuoruuteni on pelastettavissa ja tyylitaituruus opittavissa. Haastan itseni ja pian saatte toivottavasti nähdä tämän haasteen tuloksia tällä kanavalla. Haastan myös jokaisen joka kokee joutuneensa samaan kiireisen elämän, aikaisten aamujen ja toimistotyön tuoman farkkukiellon loukkuun.

Tunnustaako kukaan muu pukeutuvansa töihin joka päivä samalla tavalla? Olenko ainoa joka ajattelee illalla että seuraavana aamuna kävelen koroissani toimiston käytävillä kuin catwalkilla konsanaan, mutta aamulla ensimmäinen ajatus onkin kuinka ryömin mahdollisimman pehmeästi ja nopeasti työpisteeltäni kahvikoneelle?

Kuvat by kämppikseni Anna jota kuvattava hoputti häikäilemättä suorittamaan kaksikymmentä valokuvaa minuutissa jotta ehtisi ruokakauppaan ja nopeasti takaisin kotiin pakkaamaan. Taiteelliselle luovuudelle ei siis pahemmin annettu tilaa tässä tapahtumassa. 

//

These photos are a proof of my lack of inspiration and inability to dress nicely when trying to obey the office dress code. Every morning I clothe myself with the most boring pieces that I can find from my wardrobe. Mostly because that wardrobe mainly consists of jeans and shoes that are totally inappropriate for the office. I need to do something about this. I want to look like an attractive young professional, not like a middle-aged librarian!