Kesäsuunnitelmista ja vähän viikonlopustakin

Napostelen paraikaa kotimaisia, eli brittiläisiä, mansikoita ja tajusin että en oikeastaan muista miltä suomalainen, se oikea kotimainen, mansikka maistuu. Näistä mitä nyt syön puuttuu se yksi olennainen maku. Kesä. Olin ihan jo unohtanut että nyt on kesä ja juhannuskin meni jo.

Juhannus meni täällä siinä missä mikä tahansa muukin viikonloppu. Kaikki puhuu nyt jalkapallosta ja vaikka en vielä yhtään peliä ole katsonutkaan niin vähän harmitti Englannin, tai no englantilaisten puolesta. Ne on niin fanaattisia ton pelin suhteen täällä. Hyvänä esimerkkinä siitä on se että ennen MM-kisojen alkua firman HR lähetti yleisin viestin kaikille työntekijöille ohjeistaen työajoista kisojen aikana. Jos Englanti pelaa esimerkiksi kello viideltä, niin pomolta saa pyytää lupaa lähteä toimistolta aikaisemmin. Jos peli on myöhään yöllä niin on hyväksyttävää tulla seuraavana aamuna hiukan myöhemmin töihin. Työajalla saa seurata oman suosikkijoukkueensa pelejä. Musta tuli yhtäkkiä kaikkia maita rakastava jalkapallofani. Sorry boss, it was Honduras playing last night.

Viikonloppu oli kuuma. Ja kesäinen. Mutta en siltikään päässyt ihan kesäfiilikseen. Lontoossa kesä ei koskaan tunnu kesältä. Ei siinä etteikö viikonloppu olisi silti ollut erittäin jees. Vaikka fiksumminkin olisi voinut vetää, saatiin parkkisakot Covent Gardenissa. Käytiin myös hiukan shoppailemassa. Oxford Street lauantaina on jo konsepti yksinään, mutta kokeilepa vastaavaa autolla. Siellä pyöriessä opin että noinkin keskustassa asuu ilmeisesti paljon ihmisiä sillä melkeinpä kaikki parkkipaikat oli varattu asukkaille. Ja niiden valtaville autoille. Siis jos mä olisin rikas ja asuisin Lontoossa niin trust me mun lokaatio ei todellakaan olis keskellä pahinta turistiruuhkaa! Sellasen kivan auton mitä niillä parkkipaikoilla oli voisin kyllä hankkia.

pizzaleipa

Jotta ette ihan tukehtuisi tekstin yliannostukseen niin laitetaan tähän väliin kuva viikonlopulta. Se onkin sitten se ainoa. Tai no, tuon lisäksi on kolme muuta kuvaa samasta lounasläpyskästä. Siinähän kävi nimittäin taas perinteisesti ja lähdin launtaiaamuna Richmondin reissulle jättikameran kanssa - josta puuttui muistikortti. Tiedätte varmaan kuinka paljon syö mieltä kun raahaa mukanaan järkkäriä jolla ei voi ottaa kuvia. Kerrotakoon että Richmondissa näin kuitenkin peuran. Ja paljon pyöräilijöitä. Ja erittäin söpöjä asuintaloja.

Ja sitten kun vihdoin sain taas muistikortin kameraan niin se ensimmäisen aamun kuvaamattomuusrentoilu jäi päälle enkä muistanut kaivaa kameraa laukusta tuon lounaan kuvaamisen jälkeen enää kertaakaan. Sain sentään illalliselta kuvan instagramiin. Tosin sekin oli seuralaisen iPhonella otettu ja julkaistu. Annoin vapaat kädet myös kuvatekstin osalta. Jos ihmettelitte. Portal ravintolana oli kyllä todella kiva, voin suositella.

Mutta nyt niihin kesäsuunnitelmiin.

smiley fanta orange

Oon yhtä onnesta soikeena kuin Fanta naranja ibizalaisen ravintolan terassilla.

Kesäkuu lähtikin jo kivasti käyntiin muutamalla viikonloppureissulla, mutta en malta odottaa että pääsen ihan yli viikon lomalle ensi keskiviikkona! Se olisi Seattle ja 4th of July Lake Chelanilla. Mun sisko on siitä loistavaa matkaseuraa että se tykkää lukea mun blogia, joten se myös suostuu pysähtelemään vähän väliä valokuvien takia. Tarkoituksena olisi vuokrata auto ja toivottavasti seikkailla myös Seattlen ulkopuolella. Pläänit on yhtä auki kuin onnekkaan hyppääjän laskuvarjo, mutta se ei ole aiemmillakaan reissuilla ollut ongelma.

Heinäkuun lopulla pääsen toivottavasti viikonlopuksi Suomeen. Ja elokuussa ehkä jopa useammaksi päiväksi. Se olisi toiveissa.

Haluan ainakin uida järvessä. Ja syödä muikkuja. Ja ajaa isin autolla jätskikiskalle josta ostan jäätelopallon lakritsin makuisena. Pyöräilisin myös valoisana yönä meren rannalle. Kai elokuussakin on vielä edes jonkin verran valoisaa?

Elokuussa ehtisi ehkä myös vielä uudestaan Välimeren rannalle. Tällä kertaa saaren sijasta jollekin mantereella sijaitsevaan kohteeseen kuitenkin.

Toivottavasti huomenna paistaa aurinko niin vahvasti työpöytäni suuntaan että voin pokkana tuijotella tietokoneen ruutua aurinkolasit päässä. Jotta kukaan ei tajuaisi että silmistäni paistava keskittyminen ei johdu ruudulla loistavasta Excel-taulukosta vaan pään sisällä pyörivistä kesäsuunnitelmista.